Takaisin lakupussiin

Joulupukki ei tuonut meille polkupyöriä, mutta nämä odottivat hotellin aulassa Bekingissä. Onneksi kuitenkin bussi vei meidät aamulla lentokentälle. Tämä norsu vastaanotti meidät vihdoin löydettyämme hotelliin

Vanha ja arvokas Kiina! Kuva lentokentän hallista.

Matkamme Bekingin kautta Helsinkiin sujui melko juoheasti. Bekingissä vaan ei meinattu löytää hotelliamme, joka oli varattu jo ennen lähtöä. Lentokentällä ei oikein kukaan tuntunut osaavan englantia tai lukea länsimaisia kirjaimia. Mahdolista kulkuneuvoa kysyttiin n. kymmeneltä ihmiseltä ja matka olisi ehkä sujunut polkupyörällä ketterämmin. Taksikuski ei myöskään jostain syystä mitenkään ottanut ymmärtääkseen minun kiinankieltäni, kun yritin lausua sekä hotellin nimeä, että osoitetta. Miksiköhän? Lopulta hotellimme kuitenkin löytyi pimeän, nuhruisen kujan päästä ja oli kyllä tosi siisti ja kauniisti sisustettu. Aamupala oli hieman toisenlainen kuin meillä kotomaassa. Venäläinen perhe otti aamiaista ja pyysi ruokalistaa, onneksi sielläkään ei osattu englantia. Beking oli myös hyvin pölyinen ja saasteinen kaupunki ja näytti vanhalta Neuvostoliitolta. Lentokenttä oli hieno ja siellä henki vanha kiinalinen kultturi.

Koto - Suomessa odotti uskollinen ystävämme Sari takkien kanssa. Se oli tosi hieno juttu, sillä kyllä uupumus jo painoi matkamiestä ja -naista. Nyt miinustamme kymmentä tuntia elämästä ja ihmettelemme hiljaisuutta ja pimeyttä Luonto kyllä otti hienosti myös meidät vastaan lumisateella ja pikku pakkasella. Tiskikonetta tyhjentäessäni kahden kuukauden jäljiltä, ihmetelin hetken mihinkähän näillä laitetaan haarukat ja veitset.

Onko elämää blogin päättymisen jälkeen? No, on tietenkin, elämähän on siellä missä rakkaat sukulaiset ja ystävät. Tervetuloa meille kuulemaan lisää kertomuksia, anytime. Voi olla, että suomenkielemme on päässyt hieman fingelstumaan, mutta varmasti kyllä ymmärrämme toisiamme. Ja tietenkin ennen muuta harjoittelemaan dingeriduun soittoa.

Kaikille lukijoillemme ja tukijoillemme kiitos tai niinkuin australialainen sanoisi taa. Ja australialeinen sanoisi myös:

No worries!

Ai niin ja tietenkin Zakajuui, no täsmävastaus löytyy edellisen tekstin otsikosta!

Hui-hai U-käännös

Huh-huh, onpas kertynyt kannettavaa.

Kiinanruusut ovat kakkulautasen kokoisia

Tämän päivän lounaspaikka, salaatti vaihtoehdot ylinnä ja jälkiruuat alahyllyllä. Kyllä maistui.

Jälleen Coogee beachilla, uimassa, edellisesta kerrasta vierähtikin tovi.

Muutama kuva vielä Linkstermanille mahdollista tänne asettautumista varten. Tämä ilmava talo on vain pientä pintaremonttia vaille, ostaja voi itse vaikuttaa sisustusratkaisuihin. Putkityöt lähes tehty.

Tämäkin talo on myytävänä, hyvällä paikalla, aivan kirkkoa vastapäätä ja luumäen vieressä.

Viimeisen päivän aurinko alkaa pian laskea Tyyneen Valtamereen. Toissapäivänä rannalla oli haivaroitus. Kesätuuli kahisuttelee palmunlehviä, papukaijat mekastavat pihalla, lämpöä on reilusti yli kolmenkymmenen. Kävimme vielä kauppakeskuksessa ihmettelemässä, mutta nyt ei enää oikein osaa tehdä mitään. Kauneus unet on otettu ja olemme lähdössä Ekin kanssa syömään Bondain Surfi Clubille, hänhän on jäsen. Aamulla sitten lähdemme sieltä, mistä aloitimme ja teemme nk. U-käännöksen Sydneyn lentokentällä. Matkamme ensi kohde on Beking, jossa yövymme. Helsingissä olemme sitten torstaina noin klo 14, jos kaikki sujuu aikataulujen mukaan, auts, tullessahan ei sujunut.

Edelliseen kilpailuumme emme ole saaneet vielä oikeata vastausta, mutta siitä huolimatta olemme päättäneet julistaa vielä uuden kilpailun, joka toteutetaan Suomessa. Jokainen voi harjoitella soittamaan dingeriduuta ja paras musiikkiesitys palkitaan ruhtinaallisesti täysin puolueellisen raadin ratkaisemana. Esitytilaisuus järjestetään myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana ( heti kun meidän digeriduu saapuu postista), mutta siihen voi kyllä ilmoittautua jo nyt tämän blogin kautta. Voitte myös käydä etukäteen harjoittelemassa meillä kotona, tai muualla. Blogia päivitetään seuraavan kerran kotona, viikonloppuna.

Kylmää etelätuulta

Sydney on todella moni-ilmeinen ja kaunis kaupunki

Tämä kirahvi lienee eksynyt nk. "suurkaupungin viidakkoon"

Tässä muutamia asumusvaihtoehtoja Linkstermanille. Olemme tutustuneet huolella monipuoleiseen tarjontaan ja se näyttää olevan hyvin vaihtelevaa. Joka tapauksessa yhdellä eurotalolla saa täällä kaksi.

Nyt on tuuli puhallellut kylmästi etelästä, joten olemme toimineet kunnon turistin tavoin ja katsastaneet Sydneyn nähtävyyksiä. Samalla olemme katsastaneet Linkstermanille asuntoja, joista monet näyttävt päällepäin varsin houkuttelevilta, mutta eristeitä tai lämmitystä ei tietenkään ole. Puhuhumattakaan sähköistä; useimpiin taloihin tulee ainoastaan yksivaihesähkö.( 20A) Se ymmärtääkseni riittänee valaistukseen, telkkariin ja keittäminen hoidetaan kaasulla. Pesukonetta, pakastinta tai mitä tahansa muuta sähköhärveliä ei sitten tarvitakaan...

Olemme käyneet nyt sitten myös Sydneyn kuuluisassa eläintarhassa, mutta koalaa en vieläkään saanut syliin. Voi olla, että jää seuraavaan kertaan, sillä kokonaisia päiviä täällä on jäljellä enää kaksi. Eläintarha oli kyllä muuten vaikuttava ja saimme hyvän katsauksen australian eläimistöstä. Kävelimme myös Botanick gardenissa, joten luonotietous on karttunut huikeasti.

Lämmin on nyt tullut takaisin ja ilta on taas samettia.

Hyvää Uutta Vuotta 2009!

Matkareportterin vaatimaton kuva Sydneyn ilotulituksesta, joka oli todellisuudessa tosi hieno.

Kävelyreittimme maisemat ovat huisin hienoja

Matkalla katsomaan Uuden Vuoden ilottelua

Vuoden ensimmäinen päivä Bondi beachilla, ihmisiä yli 10 000 ja lämpöä 26
Uusi Vuosi 2009 otettiin vastaan Sydneyssä hiukeiden ilotulitusten saatelessa. Iltapäivällä kävimme ensin uimarannalla ihmettelemässä aussien grillausintoa ja iloista juhlamieltä. Grillit rannalla toimivat kolikkoautomaatilla ja ihmiset olivat saapuneet sinne koko suvun voimin. Alkoholin käyttö on rannoilla kiellettyä ja humalaisia ei tarvinnut juuri väistellä. Illalla lähdimme taas toiselle beachille Coogielle katsomaan paikallista ilotulitusta ja sieltä jatkoimme bussilla Cityn ilottelua ihmettelemään. Paikallisbussi otti ihmiset kyytiin ilmaiseksi ja busseja oli varattu sen verran, että kaikki mahtuivat. Cityssä tungos oli melkoinen, mutta juuri ja juuri saimme hilautettua itsemme kadunkulmaan, josta näkyi puolet Harbor Bridgestä. Parhaat paikat oli varattu jo tunteja aikaisemmin. Mutta kyllä kannatti odottaa jalat kipeänä tunti tungoksessa seisten. Eilisen päivän aikana onnistuimme kävelemään peräti 11 km.

Uuden vuoden päivän aamuna lähdimme katsastamaan kuuluisan Bondi beachin. Ihmisiä oli tuhansia, mutta tilaa löytyi kuitenkin kaikille. Tosin laineet olivat melko lälläreitä tänään, joten kunnon surffi-kyytiä emme saaneet. Aurinkoa ja suolaista vettä kuitenkin. Lämpöä sekä ilmassa, että vedessä on juuri sopivasti, n.26 C.

Liskoja, lepakoita ja vihaisia merivuokkoja

Boxing day at Gold Coast

Harmin paikka!

Lenkoi eli Flying fox, niitä oli kyllä kymmeniä

Joulunaika Gold Coastilla on vietetty aurinkoa palvoen. Aurinkoa, joka on näyttäytynyt satunnaisesti. Kun tulimme Australiaan oli täällä satanut kunnolla edellisen kerran neljä vuotta sitten ja vesivarastot olivat enää 25 %. Nyt ne lienevät jo lähellä sataa, koska kokoajan sataa. Meressä olemme käyneet kyllä surffailemassa joka päivä ja aallokko on ollut hyvin vaihtelevaa. Välillä ristiin rastiin, välillä melko rajusti ja tänään yllättivät "vihaiset merivuokot". Eilen meidät yllättivät myös Australain suurimmat lepakot, lenkoit! Se on uusi suomalainen nimi Flying foxille, joka kyllä kuvaa otuksia huomattavasti paremmin. Illan hämärtyessä ne leuhuttelivat joen päälle ja ihmisten puutarhoihin hotkimaan hedelmiä. Suurimpien siipiväli oli varmaan yli metrin. Näimme pihalla myös mukavan liskon, joka kyllä jähmettyi salamanvaloissa. Ibis-linnut ovat varsinaisia rosvoja roskiksella, vaikka ovatkin melko näyttävän näköisiä pitkinen nokkineen. On ollut tosi hienoa tutustua toisenlaiseen luontoon. Nyt kun on satanut, on kasveissa myös paljon monivärisiä kukkia ja ruoho on vihreää.

Huomenna täytyy jatkaa matkaa Sydneyn. Onneksi meillä on nyt uusi rengas. Entinen on nimittäin entinen tiellä olleen metalliesineen, mikä lienee golf-glubin merkki, vuoksi. Onneksi ei ole sattunut tämän suurempia haavereita. Matka kestänee pari päivää ja pääsemme Erkin ystävän Erkin asuntoon yöpymään loppuajaksi. He itse ovat Lumivuorilla lomaosakkeessaan. Toivottavasti kuitenkin tapaamme näitä mukavia ihmisiä vielä.

Jouluiloa!

Kaksi tonttua Surfis Paradisesta toivottaa kaikille rakkaille sukulaisilleen ja ystävilleen joulua sydämiin! Erkki osti tänään uuden surffilaudan, K-Martista (paikallinen Anttila)! Onnellinen mies iltapäiväauringossa rasittavan uintireissun jälkeen.

Rantalomalaisen joulukuusi

Gold Coastin Surfis Paradisessa joulusäät ovat olleet vaihtelevia. Vielä iltapäivällä aurinko rönötti täydeltä taivaalta,yli 30 astetta, kun surffailimme kunnon laineissa. Illansuussa, kun valmistauduimme joulupäivälliselle lähtöön, yllätti troopinen ukkosmyrsky. Jäimme siis omaan hotelliin nautiskelemaan pihvistä ja punaviinistä. Tonttulakit on silitetty ja kaikki luukut sekä Koiramäen kalenterista, että myyräkalenterista on avattu.

Siellä Suomessa myöhäisimmät(Pepe) käärivät vielä lahjoja pakettiin, Esa imuroi ja Mella kiirehtii porukkaansa pukeutumaan joulukirkkoon. Mummi, Terttu ja Aaro kävelevät hautausmaalle. Sami, Saara ja Martti ovat hiihtomäessä, niinköhän ehtivät nähdä JouluPukkia.Toivottavasti teillä on parempi ilma. Annu jännittää maha kipeänä paketteja ja Rauski ja Johanna rakentavat yhdessä jouluruokia. Sari on juuri käynyt Roosan kanssa kävelyllä ja Ossi yrittää koristella kuusta nuhastaan huolimatta. Ville ja Mia ihmettelevät onnellisena jouluihmettään pikkusta ihmisenalkua. Laurakin silppuaa viimeisiä joulupaketin päällisiä.

Ihan kaikille läheisillimme Hyvää Joulua!

Matkalla aurinkoon

Rekkalasteittain joululahjoja Aussit ovat hullaantuneita joulusta

Koko suku matkalla lomalle

Matkaa taittuu reilut 500 km päivässä, mutta päämäränämme on päästä lämpöön ja aurinkoon. Eilen jo loiskuttelimme Tyynen valtameren aalloissa. Edellisestä kerrasta onkin jo melkein 40 vuotta.Myös ausseilla on alkanut kesälomat, joten tien päällä on paljon liikennettä. Tänään varmaankin olemme perillä Gold Coastin kaupungissa, johon voimme jäädä viikoksi surffailemaan. Joulua ei paljoa muista, vaikka siitä kyllä joka paikassa muistutellaan. Teitä kaikkia rakkaita ihmisiä siellä Suomessa muistamme kyllä.